perjantai 12. helmikuuta 2016

A Big Personal Post


Hei ♥

Ajattelin selvitellä ajatuksiani hieman täällä blogin puolella, ja heitellä sekaan kuvia viime viikoista. ♥ Kevään ensimmäiset ylioppilaskokeet olivat tänään, se ei mennyt hääppöisesti. :,D Vielä täytyy hetken jaksaa hoitaa koulujuttuja, ennenkuin lukuloma ensi viikolla alkaa! Ja penkkarit! ♥






Ruokakuvia, koska täytyyhän sitä tietää mihin kaikki raha oikein menee : D 
(Joukosta puuttuu tietenkin 1000 kuvaa BK-safkoista!)


 Olen tällä hetkellä hieman hämmentynyt.

Asiat, joista olen ennen nauttinut, kuten cosplay ja bloggaus, ovat alkaneet viime viikkojen aikana hieman tökkiä. Ihan kuin olisi art block, mutta "cosplay block" tai "blog block (:DDD)"! Vaadin itseltäni varmaan hieman liikaa harrastuksissani. Cosplaysta ja bloggaamisesta on tullut niin työlästä ettei se ole enää hauskaa, ja mielummin vain välttelen koko asiaa...

En haluaisi luopua rakkaista harrastuksistani!, mutta en tiedä mikä on mennyt vikaan tässä matkan varrella.

Blogia kirjoittaessa mietin vain, millainen sisältö olisi sellaista ettei sitä tarvitse parin vuoden päästä hävetä. Mietin, onko tämänhetkinen elämäni joku vaihe, jota häpeän parin vuoden päästä? "Ugh, olinpa lapsellinen ja eksyksissä silloin 18-vuotiaana!" 
Vaikka totuus on, että kahdeksantoistavuotiaana elämä juuri on kaikista hankalimmillaan.

Eikö ole ihan ok olla vähän eksyksissä?





Asuja viime viikoilta! ♥ Olen ollut pastellinen. ♥
Myös ehkä söpöimmät kumisaappaat, jotka ostin pari päivää sitten! ♥


Ja cosplaysta: kun harkitsin kirjoittavani juttua cossienteosta, kävin läpi harrastusperiaatteitani: Teen asuni itse, pyrin kehittymään, valitsen hahmoja jotka ovat tunnistettavia ja sopivat vartalotyypilleni sekä kasvoihini, yms. yms. Kunnes huomasin monta ristiriitaa ajattelutavoissani!
Ne ovat ensinnäkin olleet samat siitä lähtien kun aloitin kolmetoistavuotiaana, vaikka paljon on ehtinyt tapahtua. Myös tiukat rajoitukseni hahmovalinnan suhteen aiheuttavat minulle hallaa.



Hyvä naamapäivä ( ̄▽+ ̄*)


Hankalimmat ajatukseni cosplaysta selvitin yöllä päiväkirjaani:

"Välillä mietin cosplayn lopettamista.

Frostbiten urakan jälkeen olen vain ollut niin valtavan uupunut: en jaksanut edes ajatella penkkariasun ompelua, enkä tee yhtään uutta pukua Yukiinkaan. Ompelukone on vain niin luotaantyöntävä tällä hetkellä! Olo on epäonnistunut, sillä olen tottunut tuottamaan uutta näytettävää niin usein.

Haluanko jatkaa tällä samalla linjalla: 2-3 uutta asua per jokainen con, helpohkoja cosseja tiukalla aikataululla? Nopeasti tehdyt puvut eivät yleensä kestä kahta conia, ja minulla on jo nyt ongelma niiden säilyttämisessä (25+ asua!).
Olen tottunut saamaan pukuni nopeasti valmiiksi; minulla ei ehkä ole kärsivällisyyttä isompiin projekteihin. Toisaalta puoli vuotta - vuoden mittaiset isot projektit voisivat haastaa minua taitojeni ylärajoille ja auttaa kehittämään niitä. Haluan kuitenkin tehdä useamman asun per vuosi, jolloin aika ja kärsivällisyys ei ehkä riitä kaikkeen.

Onko cosplayharrastukseni motivaattori siinä, että haluan kehittyä ja tulla koko ajan paremmaksi?







Kun ulkona oli vielä nättiä ja hassu dogeni ( ゚▽゚)


Joskus haaveilen tilaavani Haikyuu!! pelipuvun ja cossaavani jotakuta tärkeää vauvaa siitä. ♥ Tilausasut ovat kaikkia tähänastisia periaatteitani ja arvojani vastaan, miksi se silti tuntuu kivalta idealta?

Jos olisikin niin, että minun syyni harrastaa cosplayta on se, että haluan pitää hauskaa? Onko se riittävä syy? Eikö tällä pitäisi tavoitella jotain?
Tosin, kuuluuko kaikkien tähdätä kisalavoille ja edustamaan?

Entä jos unohtaisin turhat paineet, ja tyytyisin tapaani harrastaa juuri näin. Olisin iloinen asuistani, enkä kokisi huonoa omatuntoa siitä, etten useinkaan mene niiden kanssa mukavuusalueeni ulkopuolelle!

Entä millä perusteella cossattavat hahmot pitäisi valita: asun haastavuuden, asun helppouden vai ehkä hahmon tunnistettavuuden? Olen aina ajatellut ettei cosplaysta voi nauttia ilman että kukaan tunnistaa cossiasi, mutta todistin tämän vääräksi Kyary -cossillani! Kukaan ei tunnistanut minua, mutta oloni oli upea koko conin ajan, parempi kuin melkein missään aiemmassa cossissa! ♥ Miksi?"





Meikkihaul ja pari hassua ylivalottunutta (゜▽゜;)
Kävin katsomassa Cats -musikaalin toissapäivänä, meikkini sinne!!


Minkä perusteella te valitsette cossattavat hahmonne?
Ja ehkä jopa tärkeämpänä; mikä on teidän syynne harrastaa cosplayta?


♥ Esshieru


8 kommenttia:

  1. Mun syy cossata...hmmm...koska se on kivaa, saan tehdä jotakin luovaa jossa olen kai jopa ihan ok, kun monet muut luovat jutut tökkii, lisäksi nään että kehityn edes jossakin ja cosplayssa kehittyä voi koko ajan, katto ei tule ihan heti vastaan. Mä valitsen hahmot usein sillä perusteella että a)tykkään hahmosta, b)se ei ole mikään iso macho mies koska oon pieni, c)tiedän kykeneväni puvun tekemiseen/mulla on rahaa siihen ja d) ettei saman hahmon samaa pukua olis kovin montaa samassa conissa (siks otan yleensä jotain sivuhahmoja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)~~ Mullakin oli joku cosplay block jokin aika sitten, se meni aikanaan ohi kun ei stressannut asiaa ja kun saatiin kaks ryhmäcossi ideaa ja ihmiset mukaan niin palautuihan se into lopulta~~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä kuulla et tää ei ainakaan kaikilla kestä ikuisesti;;❤ vielä on kai toivoa??

      Poista
  2. Aaaaaaa itellä on vähän sama tilanne ihan samojen harrastusten kanssa. x'D Cosseja on kyl suunnitteilla, mut ootan niiltä niin paljon, et en uskalla alottaakaan. Blogi mulla on ollu kuolleena ainakin kuukauden taas. :'D
    Olin viime vuoteen asti ihan hukassa tän mun cosplay harrastuksen kanssa ja mietin aina lopettamista, mut sit siitä tulikin ryhmien myötä tosi kivaa enkä nykyään ees jaksa välittää sovinko cossaamaan jotain hahmoa vai en, jos vaan oikeesti haluun tehä sen. ;;; Tästä tuli entistä kivempaa ku alko vaan ihan vapaasti cossaamaan niitä tosi epäsopiviakin hahmoja, huomas vaan et ei nekään niin pahalta näytä. :'D Näissä tapauksissa ei myöskään tuu ootettua siltä asulta niin paljoo, ku on jo pieni ajatus olemas, et ei siitä ihan täydellistä ehkä tule. xD

    Mun syy jatkaa tätä harrastusta on kai se, et vaikka kuinka näkee vaivaa ja tuskailee asun eteen niin loppujen lopuks tässä pukeudutaan vaan noloiks animehahmoiks kaikki, mikä on aina hauskaa. X'DD
    Hahmot tulee valittua lähinnä sen perusteella, et tykkään siitä hahmosta eikä kovin moni muu mielellään sitä cossaa ja tärkeintä ehkä se, et asusta löytyy jotain uutta, mitä en oo ennen päässy kokeilee. Tykkään kehittää taitojani kaikella tapaa, joten en koskaan mieti onko sitä asua kuinka vaikea tehdä tai edes mahdollista totetuttaa. Uskon vaan aina siihen, et kaikki on mahdollista. xD
    Kivat cossiryhmät on tällä hetkellä varmaan se juttu, mikä tästä tekee niin mielekästä. ;u; <3

    (nyt tekis melkee mieli kirjotella iteki tämmösistä omaan blogiin ;;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ihana kuulla;;;❤ täytyis varmaan iteki joskus uskaltaa olla epätäydellinen.;;;
      Tosi sööttiä kans toi "kaikki on mahdollista", mä käyn harkitsemaani cossia reffien kanssa läpi pari tuntia ennenku uskallan ees suostua tekemään sen. x,,D haluun cossailla sun kanssa useammin ku sulla on tästä niin positiivinen näkemys!❤
      Kirjoita ihmeessä, se olis mielenkiintoista luettavaa (ja saisit ehkä bloggausinspiksen takaisin)! : D

      Poista
  3. Oikeastihan sun ei tarvitse hävetä mitään postausta jälkeen päin! Enpä usko, että niitä kukaan muu pitää noloina kuin sinä itse. Sitä paitsi suurin osa ei varmasti muista tarkalleen, mitä olet milloinkin kirjoittanut. Ja voihan aina menneet jutut poistaa, jos ne alkavat liikaa nolottamaan! Mun mielestä sulla on aina ollut ihania, sympaattisia ja inspiroivia postauksia. ♥

    Cosplayn suhteen itse osaan onneksi olla itselleni melko anteeksiantavainen, vaikka yleensä elämässä vaadinkin itseltäni vähän liikaa. En näe mitään järkeä tehdä miljoonaa pukua ja tuhlata niihin rahaa vain siitä syystä että teinpähän jotain. Olen itsekin pohtinut, että olisipa mielenkiintoista tehdä joku vaikea projekti ja kehittyä ja tehdä uutta ja kokeilla uusia materiaaleja ja ja ja ja ja! Mutta sitten tykästyn aina simppeleihin asuihin ja noh, teen ne rakkaudesta hahmoon/Sarjaan/tms. Mulla ehdottomasti cosplayssa tärkeää on hauskuus, en ole tullut kehittämään itseäni tai mitään. Sitä saan tehdä elämässäni ihan tarpeeksi muutenkin. Mukava harrastus tämä minulle on. Kisalavoille en hingu muuta kuin esiintymään ryhmänä ja sekin vain sen takia, että esitysten tekeminen yhdessä on hauskaa! Kivahan se on myös pärjätä kisoissa, mutta tärkeintä on itse projekti ja se, että vain pääsee näyttämään mitä on tehnyt ja pitämään kivaa lavalla.

    In short: mun mielestä hauskan pitäminen on loistava tavoite cosplaylle! Niin kuin voi olla moni muukin, esim. vaikka se kehittyminen tai kisaaminen. Kisaamista, itsensä haastamista ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä pääsee tekemään kuitenkin jo vaikka koulussa ja muissa harrastuksissa, joten miksei pitää yhtä harrastusta chillinä? Sitten kun siltä tuntuu, voi taas haastaa itseänsä!

    Olipa mielenkiintoinen postaus ja sun pohdintaa oli mukava lukea! ♥

    (ja jos jotain kiinnostaa, niin mä joskus pohdin tätä aihetta kans: http://mansikkamaitoo.blogspot.fi/2015/10/miksi-juuri-cosplay.html )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, kaksi vuotta on mulle se aikaraja ennenkuin annan itselleni luvan poistaa mitään. :,D on toiminut ihan hyvin!
      Ihana näkökulma, että harrastuksesta ei itse tarvitse tehdä vaikeampaa :,D olet oikeassa, tuntuu että koulun ja muun elämän puolesta minulta vaaditaan jo niin paljon, että ehkä chillaan cosplaypuolella nyt jonkin aikaa. ❤
      Kiitos kun aina tykkäät postauksistani ;u;

      Poista
  4. Itelläkin art blockki tuli vastaan itseasiassa just siinä 17-18 ikävuoden kieppeillä :'D En halunnut piirtää enkä cossata, koska paineet onnistumiseen ja hyvältä näyttämiseen oli liian kovat. Uskon, että jokaiselle cossaajalle tulee jossain elämänvaiheessa se tilanne, ettei cosplay kiinnosta enää samalla tavalla. Jopa animen katsominen jäi vähälle! Mulla se ehkä meni ohi siinä, kun kiinnostuinkin uusista sarjoista ja sitä kautta uusista cossattavista. Luulen että sulla tää vaihe laantuu, kun oot päässy ylioppilaaks tai ainakin saanut kirjoitettua kaikki aineet, koska abivuos vie paljon ihmiseltä, I feel you <3

    Ja kysymykseen vastatakseni: cossaan, koska tykkään tietyistä hahmoista ja haluan "tuntea" olevani heidän kengissä edes jonkin aikaa. Sekä ihan kehittyäkseni ja tykkään ompelusta ylipäätään ^^

    Ganbattee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääh kuulostaa liiankin tutulta. :,D en mitään muuta toivokaan kuin että olisi jo toukokuu!;;; Mutta kiva kuulla kohtalontovereita, sain taas uskoa siihen että kyllä tämä tästä.
      Kiitos viestistäsi!❤

      Poista