tiistai 13. lokakuuta 2015

Pohdintoja ja taidetta


Heipä hei !


Olisin halunnut kirjoittaa aikaisemmin, mutta en vain ole pystynyt. Olen ollut todella hiljaa oikeastaan kaikissa muissakin someissa.



Havahduin muutamia päiviä sitten siihen, ettei mikään tunnu miltään.
On vaikea arvioida, kuinka pitkään sitä oli jatkunut, mutta luultavasti noin kaksi tai kolme viikkoa. Olin täydessä hiljaisuudessa valunut hirvittävän pohjalle, ja herätessäni tilanteeseen olin jo aivan rikki. Tavalliset asiat, kuten sukkien pukeminen tai laturin seinään laitto oli muuttunut niin ylivoimaiseksi että itketti. Onneksi Suwi patisti minut  puhumaan vanhemmilleni, ja siinä jutellessa ymmärsin muutamia asioita.





Vaadin itseltäni aivan liikaa, ja tavoittelen täydellisyyttä. 
Se ajaa minut muodostamaan kulisseja ja ylläpitämään rooleja ihmissuhteissani. Olen niin itsetietoinen, että heittäytyminen ja rentoutuminen muiden seurassa on täysin mahdotonta. Sen sijaan stressaan valtavasti kaikkia tapaamisia. 
Ajattelen, että ellen käyttäydy tai näytä tietynlaiselta, kaikki inhoavat minua. Täydellisyyden ihanteesta johtuu myös se, etten voi myöntää tätä heikkouttani. Koen, ettei oma persoonani ole tarpeeksi -pitäisi olla hauskempi ja kiinnostavampi. En päästä ihmisiä lähelle, koska pelkään, että he pettyvät kun näkevät todellisen minäni. Olen tylsä!





Olen myös tehokkaasti oppinut tukahduttamaan kaikki tunteeni. En salli itseni tuntea vihaa, surua -mitään, vaan naamalla täytyy aina olla kestohymy, sillä täydellinen kaveri ja tytär on aina iloinen ja seurallinen. Ei ihme että olen aina väsynyt !



Joskus haluaisin olla yksin. Silloin minulta ei odotettaisi mitään, ei olisi mitään muottia, mihin minulla olisi paineita sopeutua. Sen sijaan lääkitsen tätä tyhjää tunnetta etsimällä jatkuvasti uusia ihmisiä ja uusia pinnallisia ihmissuhteita. Siitä on muodostunut kierre.




Olen saanut kuulla, että muutama ihminen, joiden kanssa luulin olevani hyvissäkin väleissä, oikeasti vihaavat minua, ja vielä ihan olemattomista syistä.
On tavallaan helpottavaa tietää, että on olemassa ihmisiä, jotka vihaavat minua sydämensä pohjasta. Ei ole mitään, mitä minä voisin tehdä muuttaakseni heidän mielipidettään. Se on helpottavaa, sillä se hajottaa minulta tätä täydellisyyden vaatimusta. "Joku vihaa minua, vaikka olen täydellinen, eikä se satuta minua ! Miksi en siis samantien olisi oma itseni ?"



Milloin oppisin luottamaan muihin? Milloin voisin olla oma itseni?

No, kai se on alku että tiedostaa missä kohtaa menee väärin. Lupaan yrittää ! Se on vain niin pelottavaa, kun small talkin jälkeen tulee hyppy tuntemattomaan -sokkona.

Mutta nyt vähän kevyempiin aiheisiin ! Kuvat ovat peräisin abien kulttuurimatkalta, johon osallistuin viime viikolla. Vierailimme Helsingissä valitsemissamme museokohteissa, jotka olivat minulla Nykytaiteen museo Kiasma sekä Luonnotieteellinen keskusmuseo.



ひとり じゃない よ ね
huudan villatakin hihaan joku auttakaa




Reissu olisi varmaan ollut kivempi, jos minulla olisi omassa ikäluokassani kavereita. Ehkei museokäyntien idea lopulta olekaan pitää hauskaa ? Muu luokka saapui kuitenkin paluubussille Starbucks -kahvit käsissä.







Pääsyy miksi valitsin kohteekseni Kiasman oli Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu
Teosten pohjana on kansalaisaktivismi, ja ne arvostelevat tunnettujen brändien kautta maailman johtajia, nälkäongelmaa ja suuryrityksiä sekä opettavat mediakriittisyyttä. Erittäin mielenkiintoinen näyttely, kannattaa käydä katsomassa !





Iltapäivän kohde, Luonnontieteellinen museo oli sekin erittäin mielenkiintoinen, mutta täysin eri tavalla. Saimme opastetun kierroksen, ja oppaamme oli niin innoissaan asioista, että itseäkin alkoi innostaa taas biologian opiskelu !





Opas kertoi muunmuassa, että nykyään eläinten täyttö on niin tarkkaa, että esimerkiksi tämän tiikerin tunnistavat sen tunteneet ihmiset samaksi yksilöksi -kasvonpiirteiden perusteella.









Museo on rakennettu entisen poikakoulun tiloihin, ja juhlasalin arkkitehtuuri oli upeaa !
Olin vähän pettynyt, etteivät dinosauruksien luurangot olleet aitoja. : D






Löysin sieltä myös tuollaisen soman ankkavauvan. ;;; ♥





Viime viikonloppu oli hyvää aikaa.
Hyvä ystäväni Milja oli poissa elämästäni melkein kaksi vuotta, ja nyt olen 'saanut hänet takaisin' viimein... Oli vaikeaa uskoa, että hän todella oli siinä, kun vietimme aikaa viikonloppuna.

Siitä kai voimaa saaneena jaksoin jatkaa cosseja ! Sain Mottai night land -mekostani niin paljon kehuja ja kivoja kommentteja somessa;;; ♥ Tässä on vähän kuvia jokaisesta työvaiheesta.




Onhan tästä jo aikaa. Taustalla näkyy Traconin pakkailut !
Jouduin tosiaan kaavoittamaan yläosaa uudelleen ja uudelleen, mutta sain kuin sainkin siitä kivasti istuvan. ♥



Hihoistakin tuli parin yrityksen jälkeen tosi nätit. ♥



Ja tadaa ! ♥
Näyttää paremmalta tässä kuvassa kuin livenä, haha;;; Mutta olen siitä kyllä ylpeä. ♥ Yksityiskohdat puuttuu vielä, ja on siinä pieniä virheitä siellä täällä, mutta kokonaisuutena ihana. ♥

Vaikka yksi asu alkaakin olla jo valmis, niin vielä on monta listalla tehtävänä talveksi... Minulta on jopa alettu pyytämään tilaustöitä, joista yhden olen jo ottanut vastaankin. Toivon vain että ehdin tehdä kaiken.



Nätiksi lopuksi; sain vihdoin sisustettua vähän huoneessanikin. ♥
Free! -hyllyni on ihana ! ♥

Myös Free! -porukkamme Halloween -miitti lähestyy hurjaa vauhtia. Lupasin kasvavalle ryhmälle, että miitin voi pitää meillä, mikä alkoi vähän kaduttaa ":D".
Olen niin ujo, että osittain puolituttujen päästäminen kotiini jännittää. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ! ♥

Haluaisin muuttaa blogini ulkoasun täysin. Etenkin otsikosta olen epävarma, 'Hellä Mansikka' kun viittaa yläasteen kawaii -vaiheeseeni. Olisiko ehdotuksia ? Sekä englannin- että suomenkieliset sloganit käy !


♥ Esshieru


10 kommenttia:

  1. Nimeks sopis olen ruma ja muutenkin perseestä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja anonyymi voisi katsoa peiliin hetken ajan ja miettii mitä vittua somessa oikein kirjoittaa. Jos sua ei todellakaan kiinnosta lukea Essin blogia nii älä vittu lue ja mene dissaamaan. Eikös ole aika simppeliä? Sen lisäksi ettet olisi niin säälittävä nii kommentoisit edes omana itsenäsi etkä vitun anonyymina. Toivon, että jatkossa edes yrität ajatella mitä kommentoit. Kiitos ja hei hei anonyymi. Sinulla on lupa poistua muitten elämästä tai edes vähintää lupa käyttää niitä vitun aivoja :).

      PS. Essi olet taas niin suloinen kuin aina ja katoin jo aikasemmin somessa, että kuinka ihanasti toi mekko istuu <3

      Poista
    2. Luuletko olevas jotenkin "kova" kun tulet Anonyyminä haukkumaan toisia? :DDDD mitä vittua. Anonyyminimeksesi sopisi "nolo ja muutenkin idiootti".
      Jesmiinan kommenttia lainaten kannattaa pysyä muualla, jos toisten blogien aiheet ei kiinnosta, varsinkin jos oot kerran noin nolo ihminen

      Poista
    3. Ahhh ootte niin kivoja mulle;;;♥ Yleensä vaan ignooraan nää, ne on niin älyttömiä, mut onhan se ihanaa kun joku puolustaa;;♥

      Poista
  2. Oho, jollain taitaa nyt olla jotain sua vastaan (puhun ylemmästä kommentista). Jos toi on joku tuttu eikä random trolli, niin toivottavasti saatte asiat sovittua asiallisemmin! Muuten kantsii ignorata ettei turhaan tule draamaa mitä tuollaiset anot haluaa kovasti nostattaa turhilla kärjistetyillä kommenteillaan.

    Auttoiko vanhemmille puhuminen? Onko sun tilanteesi nyt parempi? Alkaako elämä hiljalleen taas maistumaan? Olisko niin, että nyt kun sulla on esim. kirjoitukset takana päin kaikki se stressi purkautuu pahana olona? Toivottavasti pystyt tulevaisuudessakin juttelemaan vanhempiesi kanssa(tai ylipäätään jollekin)! Itse en oo koskaan loppujen lopuksi ollut niin läheinen omieni kanssa, joten ihana kuulla, että oot puhunut vaikeista asioista vanhemmillekin. Ainakin tunnuit oppivan jotain uutta itsestäsi! Jo asioiden huomaaminen auttaa niiden kehittymisessä parempaan suuntaan.

    Musta tuntuu, että tosi moni yrittää tavoitella täydellisyyttä. Se on suorastaan trendi jollei melkein yleisesti asetettu päämäärä niin koulussa, töissä, ulkonäössä kuin harrastuksissakin. Ihmisiltä vaaditaan liikaa, harva pystyy toteuttamaan kaikkia tavoitteita esim. työmaailmassa. Loppujen lopuksi me kuitenkin ollaan vaan ihmisiä. Vaikeaa on kyllä hyväksyä oma virheellisyytensä. Sitä puolta kun harvoin näkee muista, niin tuntuu, että on yksin epätäydellisyytensä kanssa.

    En tiedä oletko kauan tavoitellut täydellisyyttä, mutta ota omien virheiden hyväksymisen kanssa aikaa. Se ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla! Mietin vaan, ettei siitäkin tule yksi asia lisää paineita luomaan. Ei sitä yllättäen osaa rentoutua ja olla oma itsensä muiden seurassa, sitä pitää opetella niin kuin lukemista. Askel kerrallaan asian kuin asian kanssa -se riittää!

    Etkä muuten varmasti ole tylsä! Tän postauksen kauniisti otetut kuvat, niiden sommittelu ja se, miten olet kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiinkin kertoo jo sen.

    Huh huh, toivottavasti jaksoit lukea! Hyviä jatkoja siis! ♥

    Ps: Valitettavasti mulla ei oo ehdottaa mitään uutta nimeä! Hellä mansikka on mun mielestä kyl tosi kiva ja omaperäinen, mut jos se ei enää kuvaa sua niin kai se sit pitää vaihtaa! ;;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no siis noita vaan tulee välillä, en tosiaankaan tiedä kuka tätä tekee mulle :,D

      Ahhh aiheutinpas huolta, mutta juu, asiat ovat alkaneet pikkuhiljaa menemään vähän paremmin ! ♥ On niin stereotyyppistä ja tavallaan epäreilua, että eroperheen lapsesta tulee ylisuorittaja, mutta niin vain kävi. Olen ollut ihan pienestä pitäen ylisuorittaja, ja koittanut miellyttää kaikkia. Nyt vasta näin melkein täysi-ikäisenä olen pikkuhiljaa tajunnut alkaa höllentää sitä kuristussilmukkaa, jonka itse olen kaulaani sitonut.

      Olen ajatellut vähän samaa, yleensä kun olen hävennyt pahaa oloani ja koittanut väkipakolla muuttaa mielen positiiviseksi (=kuuntelemalla musiikkia, syömällä suklaata, käymällä yksin shoppailemassa yms.), se on vain johtanut siihen että putoan entistä syvemmälle, häpeän entistä lisää epäonnistumistani, ja noidankehä on valmis. Nyt olen tajunnut antaa itselleni tilaa ja aikaa, vaikka se onkin suorittajaluonteeni vastaista. Mutta tulokset on hyviä ! ♥

      Kiitos kovasti tästä;;; sun kommentit on yleensäkin tosi ihania. ♥

      Kai se täytyy Hellänä Mansikkana säilyttää, nimeen liittyy hyviä muistoja ja onhan se ihan soma. ♥

      Poista
  3. Oon lukenu sun blogii pari päivää selaillen, löysin tän jo 2014 traconin aikaan mut sitten unohdin liittyä ja jäädä seuraamaan. Nyt kuitenkin tajusin alkaa seuraamaan!

    Ihan ekaks täytyy ihmetellä vaan miten oot niin taitava ompelemaan ja meikkaamaan ja toi tähtisilmä oli tosi taitavasti tehty kans! Oon kateellinen pöh kelpais tollaset taidot. Oot ihan sika söpö Nitori ja rakastin teidän Gravity Falls ryhmää - onneks tajusin ottaa puhelimella kuvan teistä (sil kokoonpanol missä oli ne Mabel ja Dipper joita ette ollu tavannu ennen) Popcultin aikaan vaikka en ollu vielä kattonu Gravity Fallsia, mutta kun kaveri ihasteli että teillä oli yhdestä jaksosta kaikki tärkeät hahmot ja pyysi kuvaa niin pakkohan minunkin oli. Silloin päätin katsoa sen sarjan, myös sen takia että sitten tietäisin millaisia hahmoja ne oli. Oon nyt lukenut tätä aika sekavassa järjestykssä että varmasti unohdan jotain, mut vaikka kaikkia hahmoja en tiedäkkään nii sun kaikki cossit on ollu hirmu hienoja ja taidokkaasti tehtyjä ♥

    Oot kans tosi sulonen ilman cossiakin ja sulla on ihania vaatteita, oon vaa kattonu sun asukuvia niin kateellisena kun uskallat pukeutua eri tavalla kun muut ja oot nii söpö äöööää
    Jatkossa haluun kyl tulla kysyy susta kuvaa coneis kun aikasemmin en oo tajunnu!

    Sitten tohon kun luin postauksen, jossa kerroit sun tarinan. Siinä jotenkin tajusin miten onnekas oon ollu, kun mulla itelläni ei oo koskaan ollu tollasia ongelmia. En voi kuvitellakkaa miltä tuntuu olla yksin ja senkin takia varmistuin siitä, että oot helvetin vahva kun pääsit noista ajoista yli. Oon tosi onnellinen, että sulla menee nykyään paremmin. Sitten luin tän postauksen ja tulin taas huolestuneeks. En tosiaan usko, että oot tylsä. Sulla on ihanan omaperäinen tyyli ja kirjotat tosi kivasti, osaat valokuvata hyvin ja oot niin taitava että ää ä ♥ Toivon sydämeni pohjasta, että opit olemaan oma ittes ja päästämään ihmisiä lähelles ja luomaan syvempiä ihmissuhteita, oot sen ansainnut.

    Tolta anonyymilta taitaa puuttua pari muumia laaksosta kun tulee tollasia muille kommentoimaan. Musta kuitenkin tuntuu, että kyseisen kommentin kirjoittajalla on ollut vaan tylsää ja se on purkanut sen nähtävästi nyt suhun. Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja oot kaikkea muuta kun ruma, se ei oo jäänyt mulle epäselväks. Musta sun blogin ulkoasu ja teema on ihana, mutta jos se ei oo susta enää hyvä niin eipä sitä sitten muuta ole kun muuttamaan! Mulle ei tule mieleen mitään erityistä, mutta suosittelen kuuntelemaan laulujen sanoja jos sieltä löytyisi jotain sopivaa nimim oon itsekin käyttänyt monessa tilanteessa niitä!

    Toivon sulle kaikkea hyvää, onnea kouluun ja cossien ja elämän suhteen ♥

    ps toi mekko on ihana miten osaat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahhh aloin melkein itkeä koulussa, kun luin tämän;;;___;;;♥♥♥

      Anon olet niin ihana!!♥ En olisi koskaan ajatellut, että joku oikeasti lukisi blogiani noin ajatuksella ja tunteella. Ihan kuin olisit elänyt monessa hetkessä mukana !

      Olen aina blogannut vain omaksi ilokseni, ajatellen että antaa ihmisten tulla, jos kiinnostuvat minusta persoonana -omana itsenäni. Jokainen postaus on kuitenkin pala minua, hyvin henkilökohtainen. En koskaan yrittänyt saavuttaa sillä mitään, mutta nyt minusta tuntuu että olen saavuttanut valtavan aarteen, kun olen vaikuttanut jonkun elämään näin. ♥♥♥

      Olet ihan liian ihana ja ystävällinen;;;♥ Kehujakin tuli kunnon tulva !
      Sain tästä kunnon motivaation koittaa parantaa, kiitos siitä. ♥

      Poista
  4. Jos ihmettelet nimimerkkiä, niin Iinahan se täällä.
    Käyn aina joskus täällä selailemassa sun postauksia ja kattomassa miten sulla menee, kun en mä oikeen nykyään oo keneenkään meidän 'porukasta' yhteyksissä (lukuunottamatta yhtä lol) ja jotenkin tää postaus iski syvälle. Mä tiiän että tää on jo viikon vanha, mutta tuskin kaikki pahat ajattelut ihan heti poistuu.
    Mä en osaa kuvailla kirjottamalla sitä mitä mä haluisin sanoa. Kaikki mitä sä just kuvailit on mulle tosi tuttuja asioita. Joskus on huonoja aikoja, joskus parempia aikoja. Puhumallahan niistä useimmiten pääsee yli (joskus). Haluisin vaan sulle tässä sanoa, että sä olet ihan mahtava ihminen. Muistan ku ala-asteella tulin uutena kouluun ja Jenna ja sä otitte mut heti kaveriksi, vaikka olinkin teitä vuotta nuorempi. Sä oot niin avulias ja ystävällinen ja vaan.. mahtava. En osaa kirjottaa mitä haluisin D:
    Sitä vaan että sä oot mulle ihan perkeleen tärkeä vaikka me ei kauheesti ollakkaan enään yhteyksissä. (Ja sekään ei oo sun vika, mä oon oikeestaan eristäny itteni kaikista paitsi Maijasta.)

    En mä ees tiiä mitä mun piti sanoa. Lähinnä vaan että mä välitän susta vaikka mä en osaa sitä näyttääkkään. Toivottavasti tajuut sen c:
    lol täst tuli niin sekava, unoha D:

    -Iina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iina aaaaahh itken;;;;❤❤
      Tän pitäis olla sulle ihan tuttua asiaa mut painotan vielä: Mä en koskaan hylkäis sua ! Me itseasias puhutaan usein Jennan kans siitä kui tärkeitä ootte Maijan kans ja kui ois kiva nähdä, mut ei saada mitään aikaan ;v;
      Mun elämä saattaa näyttää kiireiseltä, mut en ikinä lakkais arvostamasta sua ja meidän ystävyyssuhdetta ;v; oot tärkeä !❤

      Meidän pitäis nähdä ees osalla porukkaa vähän useammin;;;; muistatko ku nähtiin viel sillee kerran kuukaudessa ? Se oli mahtavaa ❤

      Poista